#onemoreyear

Vuosi vaihtui, ja niin ollen myös JAMKOn hallituksen timanttiset tekijät vaihtuivat. Vanhat toimijat antoivat tilaa uusille. Tuoreiden järjestöaktiivien tuoksu tulvahti henkilöstön sieraimiin. Ah ihanuutta, freesejä kasvoja, uuden uutukaisia suunnitelmia ja mahdollisuuksia maailmaan.

Kyseessä oleva haju olisi toisaalta voinut olla puhtaampi. Joku mädäntynyt pilaa kokonaisuuden, haiskahtaa ihan vanhalta jyyrältä.

Kyllä vain, nenänne ovat oikeassa.

Moromoro, nimi on Kallingin Tuomas ja meikä on täällä taas ja vieläkin! Ei minusta nyt niin helpolla eroon pääse. Tänä vuonna toimin JAMKOn hallituksen varapuheenjohtajana. Lisäksi opinnäytetyö sekä muutama opintojakso täytyisi saada suoritetuksi tänä vuonna. EduFuturan viestintätiimissä olen mukana vielä toukokuuhun asti. Salilla yritän keretä käymään ottamassa edes se kuuluisa saliselfie. Ja tietenkin on pakko jättää aikaa rakastamilleni asioille, kuten penkkiurheilu, kaverit, penkkiurheilu ja kaverit, hyvä ruoka sekä tyttöystävä. Asiat eivät ole listauksessani priorisointijärjestyksessä. Joku sitä kuitenkin olisi kysynyt.

Usein kuulen kysymyssanan miksi. Miksi uhraan vapaa-aikaani moiseen? Enkö olisi voinut jättäytyä pois hallituksesta ja antaa tilaa uusille? Eikö olisi mukavampi kirjoittaa rauhassa opparia ja pelailla välillä vaikkapa kaverin Super Nintendoa? Tai vaikkapa viettää enemmän aikaa emäntäni seurassa? Enkö voisi vaan valmistua ajallaan ja mennä esimerkiksi töihin? Uuden harrastuksen hankkiminen kenties? Itsensä ylikuntoon juokseminen ja bodaaminen? PS4 platina-trophyjen kerääminen?

Miksikö? Siksi, koska pidän tekemästäni työstä. Pidän työyhteisöstäni. Rakastan kaikkea toimintaa, mikä liittyy opiskelijoihin sekä heidän hyvinvointiin ja etujen valvontaan. Jalkani ovat jo niin syvällä järjestömullassa että alan jo pikkuhiljaa juurtumaan kiinni, varpaani ovat kuvainnollisesti vihreät ja minusta kasvaa lehtiä. Eli teoriassa napsin puolikkaan lautaseni salaattia itsestäni. Am I Groot?

Vaikkakin tiuku juoksee ranteessa Cooperin testin alle 12 minuuttiin, se ei tarkoita ettenkö kerkeäisi nauttimaan vapaa-ajastani. Kerkeän kyllä. Aikataulutus ja priorisointikyky vaikuttavat hirveästi elämääni. Kiire on vain illuusio, kyse on vain asenteesta sekä omasta ajatusmaailmastasi sinua ympäröiviä tekijöitä ja muuttujia kohtaan.

Tee sinäkin asioita joista nautit. Uhraa itseesi aikaa. Kuulostaa kliseeltä, mutta on täysin totta. Meikämandoliinikin tekee asioita joista nautin. Siksi olen vieläkin osa JAMKOa. JAMKO on vieläkin osa mua. Ja näin tulee aina olemaan. Sekuntiakaan en kadu näiden äijien ja minkkiäijien tapaamista aktiiviurani tiimoilta. Mä niin ansaitsen tän äijät.

Mä rakastan sua äijät!

Tuomas Kallinki/Hallituksen varapuheenjohtaja

Edellinen artikkeli

Varaslähtö vuoteen 2018

Selaa kaikkia blogeja

Blogit