Elinikäinen opiskelu lisääntyy, lisääntyvätkö perheelliset opiskelijat?

Nykyään yhteiskunta ja poliitikot tuntuvat painostavan nuoria aikuisia lasten hankintaan puhumalla synnytystalkoista. Uutisissa kerrotaan miten synnyttäjien keski-ikä nousee koko ajan ja syntyvyys on ennätysalhainen. Monelle opiskelijalle lapsen hankinta on kuitenkin opiskeluaikana iso päätös, koska esim. talouden tasapainottaminen ja työpaikan saaminen valmistumisen jälkeen ei ole itsestään selvää.

Jos perheen perustamista ei aio laittaa jäihin niin lapsen saanti jossain vaiheessa elämää ja opintoja voi olla jopa todennäköinen, koska nykyään työelämä vaatii elinikäistä oppimista. Minkään perheen tarina ei varmasti ole yksi yhteen ja tukeakin on tarjolla erilaisiin tilanteisiin.

Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimukseen 2016 vastanneilla opiskelijoilla 6.4%:lla vastaajista oli lapsia ja 1,2% odotti lasta. Lapsen saaminen ei siis ole täysin myytti vaikka perheellinen opiskelija ei välttämättä ensimmäisenä tulekaan mieleen kun kuvitellaan sterotyyppistä opiskelijaa.

Sanotaan, että lapsen syntymä on ihmisen vaikuttavimpia hetkiä. Voin vahvistaa tämän omalta kohdaltani kahden kuukauden takaa. Itse huomasin olevani tilanteessa, jossa teen työtä samalla kun kehitän itseäni avoimen YAMK:n opinnoilla. Verrattuna opintotuella tutkintoon opiskelevaan avoimen puolella opintojen etenemiselle ei KELA tai tutkintotavoite aseta tiukkoja kriteereitä. Tämä lienee helpompaa sovittaa perhe-elämään. Opintotukeen avoimen opinnoilla tosin ei ole oikeutettu.

Vaimoni on tällä hetkellä perhevapaalla. Käytin heti isyysvapaan ja joitakin plussia kun tähän tarjoutui lapsen syntymän jälkeen mahdollisuus. Opintojen edistäminen vapaalla ei kuitenkaan onnistunut niin hyvin kuin olisi voinut, lapsiarki vie aikaa. Suunnittelu on siksi tärkeää.

Toiminnanjohtajan tehtävien lisäksi arkeani on vaippojen vaihto ja vauvan syöttäminen. Viime syksynä aloitetut opinnot avoimen yamkin puolella ovat tältä osin hieman haastavammat.

Kaikki muutos vaatii totuttelua ja lapsen synnyttyä moni asia etenee lapsen ehdoilla. Jos lapsi sairastuu, on vaikea kuvitella lähtevänsä luennolle jollei toinen huoltaja tai esim. isovanhempi voi jäädä kotiin. Opintojen tahdissa täytyy olla sen verran ilmaa, että se kestää mahdolliset muutokset suunnitelmiin. Opiskeluriennoille ja kavereille ei välttämättä liikene samalla tavalla aikaa joten voi olla vaikeaa tuntea kuuluvansa lapsettomien  opiskelijakavereiden joukkoon. Toisaalta vaunuttelukavereita saattaa löytyä naapuruston pienten lasten huoltajista.

Itsellä opintojen, työn ja perheen sovittaminen on vielä alkutaipaleella. Selväksi on käynyt, että aikatauluttaminen ja omia voimavaroja lisäävät asiat kuten vaunuttelu ja liikunta ovat ensisijaisen tärkeitä. Kahden aikuisen huoltajan perheessä on hyvä sopia esim. että molemmat eivät valvo joka yö jotta lapsen rytmitön nukkuminen ei vaikuta liikaa jaksamiseen tai mielialaan, joka voisi rasittaa tarpeettomasti parisuhdetta. Myös ajasta opintojen edistämiselle on hyvä sopia koska opintojen loppuunsaattaminen on tärkeää ja voi mm. parantaa työllisyysmahdollisuuksia.

Koen olevani etuoikeutettu siinä mielessä, että asumme Suomessa. Lapsen syntymä ei maksa tuhansia euroja, KELA tukee lapsiperheitä ja neuvolan ohjaus ja valmennus ovat laadukkaita. Vanhemmille jotka kamppailevat jaksamisen kanssa on myös tarjolla apua ja tukea kodinhoitoon ja neuvolassa on viime vuosina enenevissä määrin kiinnitetty huomiota myös vanhempien hyvinvointiin ja jaksamiseen joka on erittäin tärkeää pikkulapsiperheissä. Siksi onkin tärkeää olla rehellinen itselleen ja läheisilleen omasta jaksamisestaan.

Toivoisin perheellisille opiskelijoille silti parempaa tukea, joka voisi lisätä opiskelijoiden uskoa perheen perustamiseen opintoaikana. Ensinnäkin työelämän tasa-arvoa varten vanhemmuuden kustannukset tulisi korvata yrityksille, jotta nuorten naisten urat eivät törmää syrjintään. Opiskelijajärjestöjen ajama vuonna 2018 alussa palannut opintotuen 75 e/kk huoltajakorotus oli tarpeellinen mutta korvasi vain osittain sen 86e/kk loven minkä opintorahan leikkaukset vuotta aiemmin tekivät. Näihin voisi puuttua saman tien.

 

Hannu Järvistö

Opiskelijakunta JAMKOn toiminnanjohtaja

 

Tukea verkossa perheellisille opiskelijoille

Perheellisen opiskelijan opas

Väestöliitto

Perheneuvola

Riikka Vedenojan opinnäytetyö (Centria) Opas vanhemmuuden ja opintojen yhdistämiseksi

 

Ei seuraavaa

Selaa kaikkia blogeja

Blogit