Tukiviidakossa ei metsästetä leijonaa, vaan yleistä asumistukea

Viime vuoden lopulla päätettiin, että elokuusta 2017 lähtien myös opiskelijat kuuluvat yleisen asumistuen piiriin, sen sijaan, että he saisivat opiskelijan asumislisää osana opintotukea. Samaan syssyyn ensi elokuusta lähtien opintorahan määrä pienenee samalle tasolle toisen asteen opiskelijoiden opintorahan kanssa, eli 250 euron hujaikoille. Opintorahan määrän laskua aiheuttavaa lovea lompakossa voi paikata aiempaa suuremmalla määrällä opintolainaa, jopa 650 €:lla kuukaudessa nykyisen 400 €:n sijaan. Jatkossa opiskelijan saama tuki koostuu siis noin 250 €:n suuruisesta opintorahasta, 650 €:n opintolainasta sekä mahdollisesti asumistuesta.

Mitäs se yleinen asumistuki sitten käytännössä tarkoittaa?

Yleisen asumistuen määrä ei ole sama kuin opiskelijan asumislisän, eivätkä kaikki opintotukeen oikeutetut opiskelijat ole oikeutettuja saamaan yleistä asumistukea. Yleisen asumistuen saaminen ei muutenkaan liity opiskelijastatukseen tai opintojen edistymiseen millään tavoin, minkä vuoksi asumistukea voi saada jatkossa myös esimerkiksi kesäajalta, vaikkei opintotukeen olisikaan oikeutettu. Asumistuen määrään ja saamiseen vaikuttavat opiskelijan asuinkunta, asumiskulut, ruokakunta sekä ruokakunnan tulot.

Ruokakunnan määrittely on hieman haastavaa – ainakin jollei satu työskentelemään Kelassa – mutta yritetään:

Karkeasti ajateltuna ruokakuntahan tarkoittaa henkilöitä, joiden kanssa jaetaan jääkaappi. Käytännössä jako ei mene kuitenkaan ihan samalla tavalla. Kelan mukaan samaan ruokakuntaan kuuluvat automaattisesti samassa asunnossa asuvat lähisukulaiset (mutta myös muualla asuva puoliso ja alaikäiset lapset), yhteisellä vuokrasopimuksella asunnon vuokranneet sekä myös erillisillä vuokrasopimuksilla itselleen osan asunnosta vuokranneet henkilöt, jos he ovat silti yhdessä vastuussa koko asunnon vuokrasta.

Sen sijaan eri ruokakuntaan kuuluviksi käsitetään henkilöt, jotka ovat erillisillä vuokrasopimuksilla vuokranneet osan asunnosta, jos he eivät ole keskenään lähisukulaisia, tai vuokrasopimuksen mukaan yhteisvastuussa koko asunnon vuokrasta. Useimmiten opiskelija-asuntosäätiöiden soluasunnossa asuvilla on erilliset vuokrasopimukset vuokraamaansa tiettyyn osaan asunnosta, eivätkä näin ollen ole yhteisvastuussa koko asunnon vuokrasta. Siispä soluasunnon asukkaita ei yleensä käsitetä yhdeksi ruokakunnaksi, vaan jokainen asukas on oma ruokakuntansa. Myöskään asunnossa, jossa päävuokralainen on alivuokrannut osan asunnostaan ei kuulu alivuokralaisensa kanssa samaan ruokakuntaan, jos he eivät ole lähisukulaisia. Ehkä hieman monimutkaista, eikös.

Tulojen määrän vaikutusta asumistuen määrään arvioitaessa tulee muistaa, että toisin kuin opintotuen asumislisä, yleinen asumistuki ei ole jokaiselle henkilökohtaisesti maksettava etuus, vaan ruokakuntakohtainen tuki. Ruokakunnalle maksetaan siis vain yksi yhteinen asumistuki. Niinpä tuloja arvioitaessa tulee huomioida koko ruokakunnan tulot. Tulot voidaan määritellä joko jatkuvana tulona, tai keskiarvotulona seuraavan 12 kuukauden arvioitujen tulojen perusteella, jos tulot ovat vaihtelevia. Lisäksi tulee muistaa, että asumistuessa opintoraha lasketaan tuloksi, mutta opintolainaa ei. Asumistuen takaisinperintää vältelläkseen kannattaa myös pitää mielessä, että asumistuen tulorajat eivät ole samat kuin opintotuen tulorajat, ja että myös ruokakunnan koolla on vaikutusta tulorajoihin. Oman likviditeetin maksimoimiseksi kannattaa tuloja arvioitaessa myös muistaa se, että jokaisen ruokakunnan jäsenen tuloista tehdään kuukausittainen 300 euron ansiotulovähennys, Tämä siis tarkoittaa, että tuloista voidaan jättää 300 euroa ikään kuin laskematta. Kelan sivuilla on selkeitä taulukoita yleisen asumistuen tulorajoista sekä laskuri siitä, minkä suuruiseen asumistukeen on opiskelijana mahdollisesti oikeutettu.

Opintotuen asumislisä lakkautetaan ensi elokuussa opiskelijoilta automaattisesti. Jotta vuokranmaksu onnistuu syksylläkin, tulee yleistä asumistukea hakea Kelasta erikseen. Kuten aiemmin on jo käynyt ilmi, on asumistuki ruokakuntakohtaista, joten riittää, kun yksi ruokakunnan jäsen tekee hakemuksen koko ruokakunnan puolesta. Loogisesti yksin asuvat perheettömät tekevät itse oman hakemuksensa. Yleistä asumistukea voidaan myöntää vasta elokuusta lähtien, mutta hakemuksen Kelaan voi jättää jo toukokuussa, mikäli asumismenot, tulot ja muut asumisolosuhteet jatkoa ajatellen ovat selvät. Ei kuitenkaan ole hengen hätää, jos elokuuksi ei ole muistanut hakemustaan jättää, sillä yleistä asumistukea voidaan myöntää takautuvasti yhden kuukauden verran.

Tämän blogitekstini tarkoituksena oli hieman avata sitä, mitä yleiseen asumistukeen siirtyminen meille opiskelijoille käytännössä merkitsee, ja mitä siinä tulee ottaa huomioon. Erikoistapauksissa tai epäselvissä tilanteissa kannattaa ottaa yhteyttä Kelaan, mutta myös Kelan tiedotteesta löytyy melko selkokielisesti lisää asiaa aiheesta. Asumistukeen siirtymisen taustalla ovat opiskelijoihin kohdistuneet talousleikkaukset, sillä tuen saajia on kokonaisuudessaan sen verran vähemmän, että säästöä syntyy, vaikka joidenkin henkilöiden saama tuen määrä kasvaakin. Toki muutos myös vähentää yhden tuen Kelan monimutkaisista järjestelmistä opiskelijoiden asumislisän poistuessa, mutta kyllä opiskelijalla on edelleen haastetta löytää tiensä ulos tukiviidakosta talouttaan suunnitellessa.

 

Mari

JAMKOn hallituksen sosiaalipoliittinen vastaava

Edellinen artikkeli

Mikä tekee kodin?

Seuraava artikkeli

Opiskelijan Jyväskylä

Selaa kaikkia blogeja

Blogit