Opiskelija edustajistovaalien valtatiellä
Syksy on täällä taas – ja se tarkoittaa myös edustajistovaaleja! Edustajisto tai tuttavallisemmin edari on varmasti suuri kummajainen monelle – siksi ajattelin kertoa oman tarinani siitä, kuinka tähän on päädytty.
Itse lähdin ehdolle edustajistovaaleihin aikanaan puhtaasta kokeilunhalusta. En missään vaiheessa uskonut, että minulla olisi oikeastaan mitään mahdollisuuksia, kunnes vaalivalvojaisissa tajusin, että olin päässyt varajäseneksi. Täysin uutena keltanokkana en ymmärtänyt yhtään, mitä se tarkoitti. Ensimmäistä kertaa koin kuitenkin, että minulla on oikeus olla paikalla (minkä kyllä opin täysin vääräksi oletukseksi) ja lähdin mielenkiinnosta katsomaan, millainen järjestäytymiskokous oikein on. Paljon uusia ja tuntemattomia kasvoja, puheensorinaa ja omanlaisensa jännitys koko tilaisuuden ajan siitä, ketkä JAMKOn toimijoita ovat seuraavana vuonna.
Opiskelijaedustajia valittaessa huomasin toteavani, että voisin olla kiinnostunut Dynamon ravintolatoimikunnan varaedustajan paikasta. Jälleen en tiennyt yhtään, mihin olinkaan lupautunut. Seuraavan hämmennyksen koin, kun yksi oman ryhmän jäsenistä ilmoitti kokouksen loppupuolella joutuvansa lähtemään ja että nousisin äänivaltaiseksi jäseneksi – siis mitä? Edustajiston toiminta vaati hieman orientoitumista, mutta oma edustajistoryhmä auttoi kyllä alkuun.
Toimin viime vuoden listani ensimmäisenä varajäsenenä, eli olin äänivaltainen edustajiston jäsen aina, kun joku varsinaisista jäsenistä ei päässyt paikalle. Tämä oli kaikkein suurin yllätys itselleni ja koenkin, että edustajiston varajäsenen paikka on loistava paikka päästä seuraamaan asioita ja usein suoraan päättämäänkin, vaikkei vaalimenestys ihan pilkulleen osuisikaan. Ravintolatoimikunnan varajäsenenä pääsin mukaan seuraamaan kokouksia ja tuomaan omaa kantaani asioihin.
Viime syksyn vaaleissa toimin keskusvaalilautakunnan jäsenenä, eli olin konkreettisesti järjestämässä vaaleja. Tästä syystä oma kampanjointi jäi taas vähän puolitiehen. Tällä kertaa äänet riittivät kuitenkin suoraan edustajistopaikkaan. Vaalivalvojaisissa aloin jo miettiä, että koska uusi ja tuntematon on aina kiinnostanut, edustajiston varapuheenjohtaja voisi olla mielenkiintoinen paikka nähdä uusia kuvioita. Kuitenkin noin kaksi vuorokautta ennen järjestäytymiskokousta käänsin kelkkani ja ilmoitin että jopa puheenjohtajuus voisi kiinnostaa. Ja tässä sitä ollaan.
Voin sanoa olleeni aivan keltanokka myös vuoden alussa ja osittain olen edelleenkin. Ideoita oli paljon, olen jopa yrittänyt tavoitella kuuta taivaalta. Kuitenkin siitä ”peura ajovaloissa” -fiiliksestä on suuremmin päästy jo eroon. Ja vuodessa on myös ollut monta hienoa hetkeä, jotka eivät varmasti unohdu!
Toivon suunnattomasti näkeväni jokaisen, jolla on pienintäkään kiinnostusta, asettuvan ehdolle syksyn vaaleissa ja kampanjoivan itselleen tärkeiden asioiden puolesta. Opiskelutapojen ja ympäristön muutos jatkuu varmasti tulevinakin vuosina, ja tarmokkaita toimijoita tarvitaan pitämään opiskelijoiden ääni kuuluvissa! Jokaiselle aidosti kiinnostuneelle on taatusti tilaa, joten rohkeasti vain lähestymään vaaliliittojen asiamiehiä, tai jollei mieleistä löydy, aina voi perustaa oman vaaliliiton ja lähteä ajamaan puhtaasti itselleen tärkeitä asioita. Lisää vaaleista ja ehdolleasettumisesta löydät JAMKOn vaalisivuilta.
Edustajiston kokouksiin ovat lämpimästi tervetulleet kaikki JAMKOn jäsenet kuuntelemaan, ja kokouksia voi seurata myös etänä, jos paikalle ei pääse. Seuraava kokous on ti 11.9. Lisäksi opiskelijaedustaja- ja hallitushausta tulee varmasti lisätietoa syksyn mittaan, hyviä tyyppejä tarvitaan myös siellä.
Mielenkiinnolla odottaen mihin suuntaa JAMKOn vene suuntaa ensi vuonna!
Vaaliterveisin
Anni Lajunen, edustajiston puheenjohtaja