Kannanotto: Suomen hallitus kaivaa maata AMK-osaajien alta
Opiskelijakunta JAMKO yhtyy edunvalvontajärjestöjen kannanottoon, jossa vaaditaan korkeakouluopiskelijoiden yhdenvertaista kohtelua ja muutosta sisäministeriön esitykseen ulkomaalaislain uudistuksesta. Lakiesitys sallisi suoraan pysyvän oleskeluluvan vain yliopistotutkinnon suorittaneille, mutta ei amk-tutkinnon suorittaneille. Opiskelijakunnan näkökulmasta on käsittämätöntä, että samanarvoisen korkeakoulututkinnon suorittaneet kansainväliset osaajat asetetaan erilaiseen asemaan ilman perusteltua syytä. Tämä on karkeasti eriarvoistavaa, vastoin korkeakoulupoliittisia tavoitteita ja syventää ennestään Suomen osaajapulaa.
“Tällä lakiesityksellä kaivetaan maata omien jalkojen alta”, sanoo opiskelijakunta JAMKOn hallituksen puheenjohtaja Otso Miettunen. “Tämä vain vahvistaisi ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneisiin kohdistuvia kielteisiä ennakkoluuloja, mikä heikentää heidän kilpailukykyään työmarkkinoilla. Olemme myös huolissamme siitä, mitä tällainen linjaus tekisi AMK – tutkinnon maineelle, ammattikorkeakoulujen asemalle ja vetovoimalle Suomen korkeakoulukentällä”, listaa Miettunen.
Tiivistimme epäkohdat ulkomaalaislain uudistuksesta
- Epäoikeudenmukainen kohtelu saman tason tutkintojen välillä
- AMK-tutkinnot ja yliopistotutkinnot ovat Suomessa laissa määritelty samalla tasolle. Silti lakiluonnos suosii yliopistotutkintoja ja jättää AMK-valmistuneet ilman samaa mahdollisuutta. Lakiluonnoksessa pysyvän oleskeluluvan voisi saada suorittamalla Suomessa yliopiston alemman korkeakoulututkinnon (kandidaatin tutkinto) ja AMKissa YAMK – tutkinnon.
- Työmarkkinoiden tarpeiden sivuuttaminen
- AMK-tutkinnon suorittaneilla on kysyntää käytännönläheisillä aloilla, joissa on suuri osaajapula esim. sosiaali- ja terveysala, teknologia ja liikenne. Tämä vaikeuttaa työvoiman saatavuutta, koska AMK-opiskelijoilta vaaditaan pidempi opiskeluaika pysyvän oleskeluluvan saamiseksi.
- AMK – tutkintojen vetovoiman heikentyminen
- Koska Suomeen jääminen on opiskeluiden jälkeen vaikeampaa, yhä harvempi kansainvälinen opiskelija voi hakeutua AMK-tutkintoihin. Yliopistotutkinto tai opiskelu toisessa maassa voi tuntua varmemmalta vaihtoehdolta.
- Ristiriita koulutusperäisen maahanmuuton tavoitteiden kanssa
- Suomen hallitus tavoittelee, että 75 % kansainvälisistä opiskelijoista työllistyisi Suomeen, ja ammattikorkeakouluja on ohjattu lisäämään kansainvälisten opiskelijoiden määrää sekä tukemaan heidän työllistymistään. AMK-opiskelijoiden maahanjäämisen ehtojen kiristäminen kuitenkin vaikeuttaa näiden tavoitteiden saavuttamista.
Lisätietoja
Otso Miettunen, hallituksen puheenjohtaja, pj@jamko.fi